Solasta: Lost Mines of Solasta

Kuvaus

Uusi ja huikea Solasta-ryhmäpeli! Peli kuuluu ns. Kulmapaikka-pelit moninpelisarjaan!

Lost Mines of Solasta on mukaelma D&D-pöytäpelikampanjasta Phandelverin kadotettu kaivos (Lost Mine of Phandelver). Kyseisen pöytäpelikampanjan matkakertomus hahmoineen löytyy täältä.

Tässä ovat tämänkertaisen seurueen hahmot

Pelaaja	Hahmo	Rotu & Sukupuoli	Luokka	STR	DEX	CON	INT	WIS	CHA
fitzhood	Erevyd Silentowl	Metsähaltia/M	Munkki	16	18	10	10	16	8
Cb	Lianean Silvereyes	Korkeahaltia/M	Trubaduuri	15	17	15	17	7	16
lanxu	Stan Difarin	Ihminen/M	Taistelija	17	17	17	14	13	17
asdfas	Berry Bush	Ihminen/N	Taikuri	13	17	14	13	13	19

Tässä yhteydessä sorcerer on suomennettu taikuriksi. Eri lähteissä tämä on käännetty eri tavoin, osin myös keskenään ristiriitaisesti.

• 

  Asdfasin hahmon statsit

• 

  Fitzhoodin hahmon statsit

Matkakertomus

Ensimmäinen istunto:

Tavaraa piti rahdata jollekin kääpiölle kaivoksiin. Ylpeänä ja urheana johtajana juoksin suoraan gobliinien keskelle pariinkin otteeseen, mutta hitaat kumppanini pelastivat tilanteen urheasti. Huiluni soittamisella rohkaisin pelokkaampia osumaan paremmin ja viekkaudella ja vääryydellä loihdin gobliineja maanrakoon. Osa koki huilustani kalman kosketusta ja osalla vain ei järki kestänyt sulosointujani.

Edeltä menneet työnantajat olivat kai jääneet gobliinien vangeiksi, joten lähdimme lähimetsää samoamaan ja löysimme oudon kaivoksen. Sitä ennen astuin ansaan kukkia kerätessäni, mutta onneksi jollain oli parannuspullo, jolla pelastuin. Onneksi urhea munkkimme oli hieman minua tarkkaavaisempi, joten vastedes pyrin seuraamaan häntä. Valitettavasti unohdin varovaisuuden kaivoksiin kuljettaessa, jolloin katalat hämähäkit pääsivät yllättämään. Onneksi gobliineista ja heidän liittolaisistaan ei vielä ole ollut vastusta ryhmällemme parin vuorokauden kohtaamisen jälkeen. Suurelle soturillemme löysimme hyppimistä ja kantamista helpottavat saappaat, muuten gobliinien aarteet eivät ole vielä olleet kummoisia. Jostain syystä ystäväni ovat silti jokaisen ruosteisen säilän tunkeneet taskuihinsa.

Lihamuuri Stan on osoittautunut voimakkaaksi lähitaistelijaksi ketjupanssarissaan niin miekan ja kilven kuin varsijousenkin kera. Haltiatoverini taas on viskonut tikkoja ja ampunut nuolia sekä lyhyen miekkansa ja potkujen osalta pistänyt vihollisia halki, poikki ja pinoon. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä rohkea lohikäärmeenomainen taikojamme on jakanut tulta ja voimavasamia vihollistemme niskaan.

Toinen istunto:

Mahtavan munkkimme Erevydin johdolla jatkoimme gobliiniluolan tutkimista päätyen lukitulle ovelle. Käytävä jatkui kuitenkin lisää, joten hiivimme varovasti eteenpäin, kunnes Stan kilisevässä ketjupanssarissaan herätti vihaisen suden ja voimakkaan gobliinipäällikön vihat. Taistelu oli käydä kohtaloksemme, mutta taikurimme Berryn taktisten taikojen avulla selvisimme nipin napin hengissä. Gobliinipäällikön taistelutaidot olivat erittäin haastavia, mutta huilun luritukseni piti Erevydin hengissä tiukoissa tilanteissa ja Stan huitoi miekallaan välillä onnistuenkin. Kuolleella pomolla oli avain outoon oveen, jonka avulla pelastimme toisen työnantajamme Sildar Hallwinterin. Gundren oli jostain syystä sieniä kuhisevan luolan sisuksista kiidätetty toiseen linnaan, mukanaan jonkin mahtikaivoksen salaisuudet.

Päädyimme haastavan taistelun jälkeen lepäämään pitkäksi aikaa luolan suulle, oppien samalla uusia taitoja ja taikoja lepäämisen ohessa. Huilutaitoni karttuivat lukkojen avaamiseen ja ihmismäisten olentojen pysäyttämiseen, joskin valintani eivät välttämättä olleet parhaita tulevaisuutta ajatellen. Samalla erikoistuin musiikillani muiden elinvoiman nostattamiseen.

Lepäämisen jälkeen muistimme, että osa koirilta haisevasta luolasta jäi tutkimatta. Lähdimme Erevydin kanssa vauhdilla tutkimaan käytäviä, jättäen aamu-uniset kumppanimme häkeltyneinä leirinuotiolle. Valitettavasti herätin suuren susilauman ja gobliinijousiampujan huomion ja jouduimme pakenemaan suuren ylivoiman edessä. Onneksi Stan käytti kaikki voimansa peräämme pinkomiseen ja Berry käytti jopa uusia mahtavia ulottuvuussiirtymätaikojaan avunhuutomme kuultuaan. Vaikean taistelun jälkeen löysimme suuret määrät taikakääröjä ja jotain muuta gobliinien ryöväämiä aarteita. Lopulta päätimme lähteä kohti Phandalinin kaupunkia Sildarin kehoitusta noudattaen.

Phandalinissa saimme lisätietoa tehtävästämme ja yritimme tutustua pikkukylän paikallisiin heikolla menestyksellä. Paikallisten rupattelutaidot vaatinevat kehitystä eivätkä pikkukylän asukkaat taida harrastaa edes kielitaitoa kovinkaan hyvin. Kauppiaita torilla oli kuitenkin runsaasti, joskin aika riistävältä tuntui kaupankäynti, vain yksi kauppiaista tarjosi gobliinien ryöväämistä romuista edes kohtuullista hintaa. Samalla täydensimme varantojamme ja opettelimme parannusjuomien keittämistä reseptin avulla. Paikallista järjestystä häiritsi jokin outo punanuttuinen rosvojoukko, jolla kuulemma saattaisi olla jotain tekemistä gobliiniväijytystenkin kanssa. Paikallisessa juottolassa törmäsimme muutamaan koplan edustajaan ja eräs herrasmies oksensi suuren joukon paikallisia ongelmia niskaamme, päättäen, että meitä ehkä kiinnostaisi ratkoa niitä työnantajamme pelastamisen lisäksi.

Lähdimme tutkimaan paikallisen koplan touhuja, joskin toimintamme tuntui aina viivästyvän Stanin raskaan panssarin johdosta. Lopulta meidät väijytettiin rosmojoukon etuovelle, emme edes voineet yrittää hiipiä sisään. Onneksi ovivahdit olivat lukumäärästään huolimatta aika helppoja päihitettäviä. Valitettavasti onnemme ei jatkunut, vaan suuri määrä ansoja haittasi etenemistämme. Päätimme ottaa ovivahtien tavarat kauppiaille myytäväksi ja palasimme Phandalinin torille ostamaan munkkimme käytettäväksi työkalut ansojen purkamiseen. Kukaan meistä ei osaa niitä taitavasti käyttää, mutta tilanne helpottui. Jostain syystä muutkin oppivat purkamaan ansoja, vaikkei muilla kuin Erevydillä työkaluja ollutkaan.

Outoa alttaria tutkiessani minut väijytettiin ja koko ryhmämme, erityisesti Stan, sai oudon pahaenteisen takauman tulevaisuudesta, jossa jouduimme rosvojen päihittämiksi viimeiseen seikkailijaan. Onneksi tilanne ei ollut aivan niin epätoivoinen todellisuudessa ja pitkän edestakas juoksentelun jälkeen kavalat vakoojat päättivät päivänsä. Varovaisuutta oppineena väijytimme voimakkaalta vaikuttavat punanuttukapteenit, jotka kärsivät kaukohyökkäyksistä ja yllättyneisyydestä suuret tappiot, vaikka Stan vähän peloissaan olikin jonkinlaisen stressireaktion johdosta. Päätin urheana taistelun jälkeen lähteä kyselemään vangituilta ihmisiltä, joita kapteenit olivat vartioineet, tilanteen tarkempia yksityiskohtia. Valitettavasti jouduin jälleen väijytetyksi ja toistamiseen suuri joukko punanuttuja ilmestyi kuin tyhjästä. Tällä kertaa joukon jatkeena oli kaksi outoa vaikuttavaa palvojaa, jotka yrittivät epäpyhällä tulella korventaa niskojamme. Stan ja Erevyd lähtivät mokomien perään Berryn harventaessa erityisen heikoiksi osoittautuneiden punanuttujen joukkoa nopeasti taikavasamilla. Useiden yllätysten johdosta otimme varovaisemman lähestymistavan ja peräännyimme jälleen kaupunkiin jälkemme siivottuamme, kävimme hieman kauppaa ja päädyimme viettämään rauhallisempaa aikaa paikallisessa tavernassa. Samalla harjoittelimme parannusjuomien keittämistä tulevaisuuden varalle.

Matkakertomus

Ensimmäinen istunto:

Tavaraa piti rahdata jollekin kääpiölle kaivoksiin. Ylpeänä ja urheana johtajana juoksin suoraan gobliinien keskelle pariinkin otteeseen, mutta hitaat kumppanini pelastivat tilanteen urheasti. Huiluni soittamisella rohkaisin pelokkaampia osumaan paremmin ja viekkaudella ja vääryydellä loihdin gobliineja maanrakoon. Osa koki huilustani kalman kosketusta ja osalla vain ei järki kestänyt sulosointujani.

Edeltä menneet työnantajat olivat kai jääneet gobliinien vangeiksi, joten lähdimme lähimetsää samoamaan ja löysimme oudon kaivoksen. Sitä ennen astuin ansaan kukkia kerätessäni, mutta onneksi jollain oli parannuspullo, jolla pelastuin. Onneksi urhea munkkimme oli hieman minua tarkkaavaisempi, joten vastedes pyrin seuraamaan häntä. Valitettavasti unohdin varovaisuuden kaivoksiin kuljettaessa, jolloin katalat hämähäkit pääsivät yllättämään. Onneksi gobliineista ja heidän liittolaisistaan ei vielä ole ollut vastusta ryhmällemme parin vuorokauden kohtaamisen jälkeen. Suurelle soturillemme löysimme hyppimistä ja kantamista helpottavat saappaat, muuten gobliinien aarteet eivät ole vielä olleet kummoisia. Jostain syystä ystäväni ovat silti jokaisen ruosteisen säilän tunkeneet taskuihinsa.

Lihamuuri Stan on osoittautunut voimakkaaksi lähitaistelijaksi ketjupanssarissaan niin miekan ja kilven kuin varsijousenkin kera. Haltiatoverini taas on viskonut tikkoja ja ampunut nuolia sekä lyhyen miekkansa ja potkujen osalta pistänyt vihollisia halki, poikki ja pinoon. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä rohkea lohikäärmeenomainen taikojamme on jakanut tulta ja voimavasamia vihollistemme niskaan.

Toinen istunto:

Mahtavan munkkimme Erevydin johdolla jatkoimme gobliiniluolan tutkimista päätyen lukitulle ovelle. Käytävä jatkui kuitenkin lisää, joten hiivimme varovasti eteenpäin, kunnes Stan kilisevässä ketjupanssarissaan herätti vihaisen suden ja voimakkaan gobliinipäällikön vihat. Taistelu oli käydä kohtaloksemme, mutta taikurimme Berryn taktisten taikojen avulla selvisimme nipin napin hengissä. Gobliinipäällikön taistelutaidot olivat erittäin haastavia, mutta huilun luritukseni piti Erevydin hengissä tiukoissa tilanteissa ja Stan huitoi miekallaan välillä onnistuenkin. Kuolleella pomolla oli avain outoon oveen, jonka avulla pelastimme toisen työnantajamme Sildar Hallwinterin. Gundren oli jostain syystä sieniä kuhisevan luolan sisuksista kiidätetty toiseen linnaan, mukanaan jonkin mahtikaivoksen salaisuudet.

Päädyimme haastavan taistelun jälkeen lepäämään pitkäksi aikaa luolan suulle, oppien samalla uusia taitoja ja taikoja lepäämisen ohessa. Huilutaitoni karttuivat lukkojen avaamiseen ja ihmismäisten olentojen pysäyttämiseen, joskin valintani eivät välttämättä olleet parhaita tulevaisuutta ajatellen. Samalla erikoistuin musiikillani muiden elinvoiman nostattamiseen.

Lepäämisen jälkeen muistimme, että osa koirilta haisevasta luolasta jäi tutkimatta. Lähdimme Erevydin kanssa vauhdilla tutkimaan käytäviä, jättäen aamu-uniset kumppanimme häkeltyneinä leirinuotiolle. Valitettavasti herätin suuren susilauman ja gobliinijousiampujan huomion ja jouduimme pakenemaan suuren ylivoiman edessä. Onneksi Stan käytti kaikki voimansa peräämme pinkomiseen ja Berry käytti jopa uusia mahtavia ulottuvuussiirtymätaikojaan avunhuutomme kuultuaan. Vaikean taistelun jälkeen löysimme suuret määrät taikakääröjä ja jotain muuta gobliinien ryöväämiä aarteita. Lopulta päätimme lähteä kohti Phandalinin kaupunkia Sildarin kehoitusta noudattaen.

Phandalinissa saimme lisätietoa tehtävästämme ja yritimme tutustua pikkukylän paikallisiin heikolla menestyksellä. Paikallisten rupattelutaidot vaatinevat kehitystä eivätkä pikkukylän asukkaat taida harrastaa edes kielitaitoa kovinkaan hyvin. Kauppiaita torilla oli kuitenkin runsaasti, joskin aika riistävältä tuntui kaupankäynti, vain yksi kauppiaista tarjosi gobliinien ryöväämistä romuista edes kohtuullista hintaa. Samalla täydensimme varantojamme ja opettelimme parannusjuomien keittämistä reseptin avulla. Paikallista järjestystä häiritsi jokin outo punanuttuinen rosvojoukko, jolla kuulemma saattaisi olla jotain tekemistä gobliiniväijytystenkin kanssa. Paikallisessa juottolassa törmäsimme muutamaan koplan edustajaan ja eräs herrasmies oksensi suuren joukon paikallisia ongelmia niskaamme, päättäen, että meitä ehkä kiinnostaisi ratkoa niitä työnantajamme pelastamisen lisäksi.

Lähdimme tutkimaan paikallisen koplan touhuja, joskin toimintamme tuntui aina viivästyvän Stanin raskaan panssarin johdosta. Lopulta meidät väijytettiin rosmojoukon etuovelle, emme edes voineet yrittää hiipiä sisään. Onneksi ovivahdit olivat lukumäärästään huolimatta aika helppoja päihitettäviä. Valitettavasti onnemme ei jatkunut, vaan suuri määrä ansoja haittasi etenemistämme. Päätimme ottaa ovivahtien tavarat kauppiaille myytäväksi ja palasimme Phandalinin torille ostamaan munkkimme käytettäväksi työkalut ansojen purkamiseen. Kukaan meistä ei osaa niitä taitavasti käyttää, mutta tilanne helpottui. Jostain syystä muutkin oppivat purkamaan ansoja, vaikkei muilla kuin Erevydillä työkaluja ollutkaan.

Outoa alttaria tutkiessani minut väijytettiin ja koko ryhmämme, erityisesti Stan, sai oudon pahaenteisen takauman tulevaisuudesta, jossa jouduimme rosvojen päihittämiksi viimeiseen seikkailijaan. Onneksi tilanne ei ollut aivan niin epätoivoinen todellisuudessa ja pitkän edestakas juoksentelun jälkeen kavalat vakoojat päättivät päivänsä. Varovaisuutta oppineena väijytimme voimakkaalta vaikuttavat punanuttukapteenit, jotka kärsivät kaukohyökkäyksistä ja yllättyneisyydestä suuret tappiot, vaikka Stan vähän peloissaan olikin jonkinlaisen stressireaktion johdosta. Päätin urheana taistelun jälkeen lähteä kyselemään vangituilta ihmisiltä, joita kapteenit olivat vartioineet, tilanteen tarkempia yksityiskohtia. Valitettavasti jouduin jälleen väijytetyksi ja toistamiseen suuri joukko punanuttuja ilmestyi kuin tyhjästä. Tällä kertaa joukon jatkeena oli kaksi outoa vaikuttavaa palvojaa, jotka yrittivät epäpyhällä tulella korventaa niskojamme. Stan ja Erevyd lähtivät mokomien perään Berryn harventaessa erityisen heikoiksi osoittautuneiden punanuttujen joukkoa nopeasti taikavasamilla. Useiden yllätysten johdosta otimme varovaisemman lähestymistavan ja peräännyimme jälleen kaupunkiin jälkemme siivottuamme, kävimme hieman kauppaa ja päädyimme viettämään rauhallisempaa aikaa paikallisessa tavernassa. Samalla harjoittelimme parannusjuomien keittämistä tulevaisuuden varalle.

Kolmas istunto:

Jostain syystä tavernassa alkemian harjoittamisen ja lepäilyn jälkeen kartanon ryövärit eivät olleet huomioineet kasautuneita ruumiita ja niiltä nyysittyjä tavaroita, joten jatkoimme etenemistä varovaisesti. Erevyd johti varovaisesti joukkoamme. Joka oven takana tuntui väijyvän uusi kasa lurjuksia, kirjastosta löytyi sentään taikakääröjä tutkittavaksi. Kartanosta paljastui myös erityisen avulias baarimikko, joka tarjosi palveluitaan myös seikkailijoille, joskin tarjosi aika kiskurihintoja romuista. Baarissa oli myös joukko punanuttukoplalaisia örkin kera. Hitaan ja rauhallisen etenemisen ansiosta olimme oppineet väijyttämään vihollisia ja kehittäneet uusia kykyjä ja taikoja. Yllätin viholliset päästämällä murskaavan ääniräjähdyksen huilustani, jonka jäljiltä kumppaneitteni oli helppo siivota loput hieman juopuneista vihollisista. Eräs ryöväläisten kapteeneista osoittautui haastavaksi kukistettavaksi, mutta juottola saatiin siivottua vihollisista. Baarin pitäjä ei ollut tapahtumista moksiskaan, vaan jatkoi juomalasien ja tuoppien puhdistusta meidän kerätessä edesmenneiden asiakkaiden tavarat parempiin (Stanin) taskuihin.

Lopulta päädyimme outoon huoneeseen, jossa vaikutti olevan voimakkaita taikaesineitä. Valitettavasti sinne oli varustettu katala ansa, joka tiedotti paikan pomolle olinpaikkamme ja voimakas hirviö hyökkäsi kimppuumme. Hirviö vaikutti olevan vastustuskykyinen tavallisille aseille ja parani haavoistaan nopeasti. Tilanne oli osoittautua kohtalokkaaksi, mutta löytämämme aseen lumoamiseen kohdistettu taikakäärö auttoi loihtimaan säiläni, jonka toimitin pikaisesti Stanille hutkimista varten. Samalla Berryn kanssa yritimme pitää olentoa kalman näppien kosketuksissa, jotta se ei pääsisi parantumaan epäluonnollista vauhtiaan. Lopulta saimme hirviön kukistettua ja löysimme taikaesineitä. Stan sai mahtavan loihditun täyden levyhaarniskan kypärineen, kun minulle löytyi metallivahvikkeinen loihdittu nahkapanssari. Seuraava huone osoittautui tyhjäksi, mutta epäilyttäväksi. Keräsimme koplaa selkeästi johtaneen Lasisauvaksi kutsutun velhon kirjoituksia ja taikakääröt talteen. Päätimme jättää huoneen tutkimisen ja etsiytyä taas kaupungille myymään rosvokoplan tavarat ja keittelemään selkeästi tarpeellisia parannuspulloja ja nuolemaan haavojamme majataloon.

Tutkiessamme kartanosta löytyneitä kääröjä, huomasimme, että lurjusvelholla oli jonkinlainen salakäytävä papereidensa mukaan huoneessaan. Palasimme levättyämme tutkimaan paikkoja ja jouduimme melko pahasti väijytetyksi. Koimme oudon takauman, jossa kuolimme kaikki mahtiloitsujen ja suuren vihollisjoukon armoille. Taistelu osoittautui erittäin haastavaksi, mutta taktisen ajattelun ja velhon armottoman jahtaamisen ansiosta selvisimme voittajina ja vapautimme kaupungin rosvokoplan kynsistä.

Stan sai itselleen amuletin, joka suojaa voimavasamilta ja vahingolta. Tämä oli lohdutukseksi taistelijalle, joka suojistaan ja kestävyydestään huolimatta vastaanotti suuret määrät vahinkoa häilyen tajunnan rajamailla vain huiluni ja parannuspullojen voimalla. Tokaisuni "en paranna sinua vielä, kun kuitenkin olet kohta taas kanveesissa" ei tainnut parantaa uljaan soturin mielialaa. Yritin perustella taistelun tiimellyksessä tätä jollain taktisella edulla, jonka parannussanani huilun läpi voimistettuna suo elämän ja kuoleman rajalla.

Päädyimme taas torille myymään rosvojoukon tavarat ja keittelimme parannuspulloja tavernassa ennen yöpymistä seuraavia seikkailuja odottaen.

Hahmojen tiedot kolmannen istunnon jälkeen:

Pelaaja	Hahmo	Rotu & Sukupuoli	Luokka	HP	AC	LVL	STR	DEX	CON	INT	WIS	CHA
fitzhood	Erevyd Silentowl	Metsähaltia/M	Munkki	27	17	4	16	18	11	10	16	8
Cb	Lianean Silvereyes	Korkeahaltia/M	Trubaduuri	31	16	4	15	17	15	17	7	18
lanxu	Stan Difarin	Ihminen/M	Taistelija	44	22	4	18	17	18	14	13	17
asdfas	Berry Bush	Ihminen/N	Taikuri	30	17	4	13	18	14	13	13	20

Istunnot

Istunto	päivämäärä	kesto
1. Sankarien kokoontuminen	30.04.2023	2 h
2. Punanuttujen tuho	06.05.2023	3 h
3. Stan kuolee hetkessä	18.05.2023	4 h
	Yhteensä	9 h